“Kuinka hyviä me ruoan valmistajat olemme hyödyntämään täysin käyttämämme raaka-aineet?” kysyy Regine Kimmer Jørgensen, maailman suurimman elintarvikeyrityksen, Nestlén, logistiikkapäällikkö Pohjoismaissa. Kysymys on aiheellinen ja ajankohtainen, sillä tänään 29.9. vietetään YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n aloittamaa Kansainvälistä Ruokahävikkipäivää.
Elintarvikeyrityksissä hävikkityötä tehdään tuotantoketjun kaikissa vaiheissa tuotekehityksestä raaka-aineiden tilaukseen, aina tuotteiden valmistukseen sekä niiden pakkaamiseen ja kuljetuksiin asti. On tärkeää huomioida myös elintarvikkeiden asianmukainen säilytys ja käsittely ruokaketjun eri osissa. Yritysten onkin hyvä jakaa vinkkejä asiakkailleen ja kuluttajille elintarvikkeista syntyvän hävikin ehkäisemiseksi.
“Siitäkin huolimatta elintarvikeyritykset voisivat nykyistä huomattavan paljon tehokkaammin hyödyntää käyttämiään raaka-aineita. Itseasiassa raaka-aineiden maksimaalinen hyödyntäminen on olennainen tekijä, kun puhutaan ruokahävikistä. Ruokateollisuus on vuosien ajan etsinyt menestyksekkäästi keinoja hyödyntää tuotteisiin päätymättömiä raaka-aineiden osia ja valmistuksen ylijäämää. Nestlélla aloitimme Brasilian valtion aloitteesta kahvinbrändin kehittämisen vuonna 1930, kun Brasilian vuosittainen kahvisadon ylijäämä haluttiin hyödyntää järkevällä tavalla. Tästä yhteistyöstä syntyi Nescafé. Kaikki elintarviketeollisuuden toimijat voisivat tehokkaammin hyödyntää kukin tuotantonsa ylijäämää,” Regine Jørgensen kannustaa.
Ennaltaehkäisy on hyvä tapa vähentää myös ympäristövaikutuksia. Ennaltaehkäisemällä ja vähentämällä hävikkiä voimme ehkäistä tilanteita, joissa elintarvikkeen tuottamiseen käytetyt tuotantopanokset, kuten raaka-aineet ja energia on käytetty turhaan. Ympäristövaikutusten lisäksi hävikki tarkoittaa myös ravitsemuksellisia ja taloudellisia menetyksiä.
Jørgensen peräänkuuluttaa järjestelmiä, jotka yhdistävät entistä tehokkaammin ruokaketjun tarjonnan ja kysynnän keskenään.
”Meidän tulisi koko ruokaketjussa – pellolta pöytään – suunnitella paremmin ruoan määrää ja lopputuotteita, jotta ketju ei tuottaisi ja myisi liikaa tuotteita. Tällä hetkellä jokainen optimoi oman osuutensa, mutta tämän ei voida katsoa enää riittävän. Meidän tulee tehostaa yhteistyötä, olla avoimempia ja jakaa toisillemme oleellista tietoa. Tarjonta ja kysyntä kohtaisivat huomattavan paljon paremmin, jos jokainen ruokaketjun toimija tietäisi tarkalleen seuraavan ketjun toimijan tarpeet. Raaka-aineiden kokonaisvaltainen hyödyntäminen pitäisi olla lähtökohta kaikkien yrityksien toiminnassa.”
Hän ehdottaa entistä tehokkaampaa lohkoketju-teknologian, keinoälyn (AI) ja verkon (IoT) hyödyntämistä tämän valtavan kansainvälisen ongelman ratkaisemiseksi.
”Maiden hallitukset voivat myös tehdä enemmän,” Jørgensen sanoo. ”Niillä on merkittävä rooli tiedon jakamisessa ja toiminnan suunnittelussa. Kaikki se mitä voidaan mitata, voidaan ottaa myös tehokkaasti hallintaan.”
