Takaisin tarinoihin
3 minuuttia
Nestlén Turun-lastenruokatehtaasta tulee yrityksen toinen nollapäästöinen tehdas Euroopassa, kun se alkaa ostaa höyryenergiaa uudelta biopolttolaitokselta.

Nestlén Turun-tehdas on Pohjoismaiden ainoa lastenruokaa lasipurkkeihin valmistava tehdas – ja pian myös ylpeä 00-tehdas. Nämä kaksi nollaa merkitsevät paljon.

Ensimmäinen nolla tarkoittaa, että tehtaalta ei toimiteta lainkaan jätettä kaatopaikalle. Toisen nollansa tehdas saa siirtymällä hiilidioksidivapaaseen tuotantoon.

”Tämän tavoitteen saavutamme lokakuussa, kun Turku Energia avaa uuden biopolttolaitoksen, josta hankimme jatkossa höyryvoimaa. Nestléllä on yksi 00-tehdas Ruotsissa, ja meistä tulee toinen. Se on älyttömän hieno juttu”, iloitsee tehtaanjohtaja Sari Miettinen-Rantala.

 

 

Höyryä käytetään tehtaalla tuotteiden ja veden lämmittämiseen sekä lämpökäsittelyyn. Tämän lisäksi tehtaalla tarvittava kaukolämpö saadaan jatkossa uudesta höyryntuotantolaitoksesta. Turku Energia listaa uuden höyryntuotantolaitoksensa käyttövoimaksi erilaiset metsähakkeet: rankahakkeen, sahanpurun ja metsätähdehakkeen eli latvustot sekä kuoret. ”Varmistin, ettei tämän laitoksen polttoaineeksi kaadeta puita, koska ympäristön huomioiminen kuuluu Nestlén keskeisiin arvoihin”, Miettinen-Rantala vahvistaa.

Puupolttoaine tulee laitokselle 150 kilometrin säteeltä, ja laitos sijaitsee Turun Artukaisissa muutaman sadan metrin päässä Miettinen-Rantalan työhuoneesta. Kyse on siis todellisesta lähienergiasta. Höyryntuotantolaitos nousi pystyyn Artukaistenmäen elintarvikeyritysten yhteistyön voimalla. Nestléllä alettiin pari vuotta sitten pohtia vaihtoehtoja kalliille ja epäekologiselle polttoöljylle. Samansuuntaisia ajatuksia pyöriteltiin myös muilla alueen tehtailla, joten naapurukset päättivät yhdistää voimansa tärkeän hankkeen taakse.

Puhtainta mahdollista ruokaa

Miettinen-Rantala kertoo, että ympäristöarvot ovat tärkeitä myös Nestlén asiakkaille. Asiakkaiden toiveesta Turun-tehdas toi esimerkiksi viime vuonna markkinoille ensimmäiset luomulastenruokansa. Asiakastoiveista sai alkunsa myös Piltti Ensimaut -tuoteperhe, jossa on vain hedelmiä, vihanneksia ja keitinvettä. Soseet ovat siis aivan kuin kotona tehtyjä. Teollisessa tuotannossa niitä vain valmistetaan suuria määriä kerrallaan ja niiden tuotantoa valvotaan erityisen tarkasti. Valvontaa edellyttävät sekä lainsäädäntö että Nestlén omat standardit. Esimerkiksi torjunta-aineiden jäämiä ei sallita lastenruoissa lainkaan, eikä punajuurikaan pääse purkkeihin, koska siinä on liian korkea nitraattipitoisuus. ”Olen ollut elintarvikealalla yli 30 vuotta, mutta silti minulle tuli yllätyksenä se, miten tarkasti lastenruokien puhtautta ja terveellisyyttä vaalitaan. Koko ketjua pellolta pöytään valvotaan tiukasti, ja se on erittäin hyvä asia”, Miettinen-Rantala toteaa.

Suosimme kotimaista

Nestlén lastenruokien tuotantoketju alkaa kotimaisilta tiloilta niin usein kuin suinkin mahdollista. Esimerkiksi perunat ovat tulleet Turkuun jo toistakymmentä vuotta samalta toimittajalta Pohjanmaalta, ja lihasta 95 prosenttia on kotimaista.

”Käytämme mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita, mutta lainsäädäntö on todella tiukka, ja vain muutama prosentti raaka-ainetoimittajista pystyy täyttämään sen vaatimukset”, Miettinen-Rantala pahoittelee. Tehtaalla puhtauden vaaliminen näkyy tiukkoina hygieniavaatimuksina. Lattioilla ei pyöri pölyä eikä nurkissa roskia. Keittohuoneen ovista ei pääse edes kurkistamaan sisään ilman valkoista suojahaalaria ja kypärämyssyä, joista irtohiukset on harjattu tarraharjalla pois.

Myös Miettinen-Rantala viettää noin neljäsosan työajastaan tehtaalla valkoisissaan. ”Viihdyn täällä tuotantoympäristössä. Enkä sitä paitsi pystyisi auttamaan ihmisiä enkä huomaisi tehtaan kehitystarpeita, jos istuisin vain omassa huoneessani.”

 

Ympäristötyö jatkuu

Jos lastenruokapurkeissa tai niiden sisällössä havaitaan virheitä, jotka voisivat aiheuttaa tuoteturvallisuusriskin, tuote-erä hävitetään. Tämä tarkoitti pitkään sitä, että purkit päätyivät jätteenpolttolaitoksen kautta lasimurskana kaatopaikalle.

Lasin, metallikannen ja biojätteeseen kuuluvan lastenruoan erottelu koneellisesti näytti mahdottomalta tehtävältä, jota yritettiin ratkoa yhdessä ulkopuolisten tutkijoiden kanssa. Ratkaisu ongelmaan löytyi lopulta tehtaan omien seinien sisältä.

”Meillä kehitysinsinöörinä työskennellyt Ilmari Äijö kehitti laitteen ja perusti oman yrityksen, jossa purkit avataan ja lajitellaan. Lasit, metallit ja biojätteet menevät erikseen kierrätettäviksi. Tämän ansiosta pääsimme kaatopaikkajätteessä nollatasolle”, Miettinen-Rantala kertoo ylpeänä. Vaikka aihetta ylpeyteen on, Miettinen-Rantala pohtii jo uusia ympäristötavoitteita. Yksi Nestlén keskeisistä tavoitteista on, että kaikki yrityksen käyttämä muovi on kierrätettävää vuoteen 2025 mennessä.