Takaisin tarinoihin
2 minuuttia
Syksyn vauhdikkaaseen arkeen saa energiaa säännöllisestä ateriarytmistä. Se vaikuttaa osaltaan myös lapsen kasvuun ja kehitykseen. Se, mitä opetat lapsellesi nyt, ohjaa häntä tulevaisuuden ruokavalinnoissa.

Jokainen vanhempi varmasti haluaa, että oma lapsi saisi mahdollisimman terveellistä ruokaa ja oppisi syömään oikealla tavalla. Tällä on merkitystä myös painonhallinnassa. Säännöllistä ateriarytmiä ja lapselle parhaiten sopivan ruokailurytmin löytämistä voi opetella. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

– Lapsi jaksaa paremmin ja verensokeri pysyy tasaisena kun hänelle tarjotaan 3–4 tunnin välein ruokaa. Koululaisille riittää yleensä viisi ateriaa päivässä, elleivät harrastukset ole sellaisia, että tarvitsee enemmän energiaa, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Katja Nissinen Terveystalosta.

Päivän viisi ateriaa ovat aamupala, lounas, päivällinen, välipala, illallinen. Lounaan ja päivällisen väliin voi lisätä tarvittaessa yhden välipalan.

– Iltapala kannattaa muistaa. Nälkäisenä unenlaatukaan ei ole paras mahdollinen, Nissinen sanoo.

Lapselle on hyvä opettaa lautasmallin ajatus jo varhain. Lautasella tulisi olla neljäsosa täysjyvätuotteita tai perunaa sekä neljäsosa kalaa, kanaa, papuja, linssejä tai lihaa. Puolet lautasen koosta on varattu kasviksille tai erikseen syötäville marjoille. Kannattaa muistaa, että perheen yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä mallioppimisen kannalta.

Älä palkitse ruoalla

Lasten syömisessä tulevat usein esille samat asiat kuin aikuisilla eli kasviksia, hedelmiä tai marjoja ei saada riittävästi. Nykyisin puhutaan myös tunnesyömisestä, jolla tarkoitetaan ruoan ja tunteiden liittämistä yhteen. Vanhempien tulisi pitää herkkuihin suhtautumisen neutraalina.

Lasten syömisessä tulevat usein esille samat asiat kuin aikuisilla eli kasviksia, hedelmiä tai marjoja ei saada riittävästi. Nykyisin puhutaan myös tunnesyömisestä, jolla tarkoitetaan ruoan ja tunteiden liittämistä yhteen. Vanhempien tulisi pitää herkkuihin suhtautumisen neutraalina.

– Herkkuja saa olla ja pitääkin olla, mutta kannattaa miettiä kuinka paljon niitä antaa, Nissinen sanoo.

Karkkipäivän pitäminen voi nostaa herkut liian korostettuun rooliin. Nissisen mukaan voi kokeilla mieluummin satunnaisen jälkiruoan antamista aterian jälkeen. Herkkuna voi olla vaikka tuoreita marjoja tai niistä tehtyä jälkiruokaa.

– Annetaan lapsen opetella joustavaa syömistä. Sen pitää olla sallivaa, mutta kaikkea kohtuudella.

Lue vinkki:Helppo muistisääntö auttaa terveellisen välipalan luomisessa!

Lähteinä on käytetty Neuvokas perhe -sivustoa, Terve koululainen -opasta ja Syödään yhdessä -ruokasuosituksia.